Saimme tämän kirjan arvostelukappaleena kustantajalta. Kirjoituksen mielipiteet ovat omiamme.
Meidän perheessä erilaiset työkoneet kiinnostavat kovasti. Erityisesti paloautot ovat sellaisia, jotka bongataan heti, kun sellainen tulee vastaan ja kirjoistakin niitä on tietenkin kiva etsiä.
Siksi Henna Johanssonin Ella ja erikoisjengi – Loistavan Ellan ensimmäinen päivä pelastusasemalla, jonka kuvittanut Anna Helminen, herätti meillä heti kiinnostuksen. Jo kirjan aihe oli sellainen, että tiesin sen olevan meidän lasten mieleen. Ja aika nopeasti selvisi, että tässä kirjassa on paloautojen ja muiden pelastusajoneuvojen lisäksi myös paljon muuta kiinnostavaa.
Ella ja erikoisjengi vie paloautojen ja ambulanssien maailmaan
Kirjan päähenkilö Ella on hieman tavallisesta poikkeava pelastusajoneuvo. Hän on erikoisambulanssi; vähän ambulanssi ja vähän paloauto.
Ella saapuu innoissaan uudelle pelastusasemalle ja odottaa tietysti, että muut ovat hänestä yhtä innoissaan kuin hän itse. Kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan.
Kun muut ajoneuvot tuntuvat löytävän helposti oman paikkansa, Ella alkaa miettiä, mikä hänen oma paikkansa oikein on.
Ja tässä kohtaa tarina muuttuu meidän mielestämme erityisen kiinnostavaksi.
Kuvakirja erilaisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta
Ella ja erikoisjengi käsittelee lapselle ymmärrettävällä tavalla ulkopuolisuuden tunnetta, itsetuntoa ja erilaisuutta.
Ellan erilaisuus on aluksi asia, joka erottaa hänet muista. Mutta kun pelastusasemalla tulee oikea tehtävä eteen, käy ilmi, että juuri hänen erityisominaisuutensa ovat tarpeen.
Tarinan ajatus on kaunis ja helposti ymmärrettävä: kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia, jotta jokaisella voisi olla oma tärkeä paikkansa.
Kirjan sanoma ei jää kuitenkaan vain siihen, että “ole oma itsesi”. Mukana on vahvasti myös yhteistyö. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, vaan erilaiset vahvuudet täydentävät toisiaan.
Minusta tämä on tosi hyvä viesti myös lapsille. Jokainen voi olla hyvä jossain ja välillä juuri sellainen taito, joka tuntuu itsestä erilaiselta, voikin olla se kaikkein tärkein.
Ellan ilmeet herättivät meillä keskustelua tunteista
Yksi asia, johon Lulla kiinnitti kirjassa erityisesti huomiota, olivat Ellan ilmeet.
Ellan tunnetilat näkyvät kuvissa selkeästi, ja Lulla alkoi kysellä kiinnostuneena Ellan ilmeistä ja siitä, millaisia tunteita niistä voi päätellä.
Näissä hetkissä huomaa hyvin, miten paljon kuvakirja voi parhaimmillaan tarjota pelkän tarinan lisäksi.
Kirjaa lukiessa voi pysähtyä miettimään: Miltä Ellasta nyt tuntuu? Miksi hän näyttää tuolta? Onko hän iloinen, pettynyt, epävarma vai innostunut?
Ja samalla lapsi tulee ihan huomaamatta harjoitelleeksi tunteiden tunnistamista ja toisen asemaan asettumista.
Paloautojen etsiminen oli tärkeä osa lukemista
Meillä tarinaa ei tietenkään voinut lukea ilman, että samalla tarkkailtiin kirjassa olevia pelastusajoneuvoja.
Lapset etsivät innokkaasti paloautoja ja muita työkoneita, ja ajoneuvojen tutkiminen toi lukemiseen oman hauskan lisänsä.
Onkin kiva, että kirjassa on lapsen näkökulmasta sekä helposti lähestyttävä ajoneuvomaailma että vähän syvempi tarina. Paloautot ja ambulanssit houkuttelevat kirjan pariin, mutta tarinan kautta voi samalla jutella esimerkiksi siitä, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle tai huomata olevansa erilainen.
Ellan esikuvana on oikea Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella toimiva erikoisambulanssi PK621, jossa on sekä sammutus- että hoitokalustoa.
Tällä hetkellä Ellalla taitaa olla yksi erityinen fani
Kirjan suosikkiasemaa ei meidän perheessä tarvitse edes arvailla.
Vaikuttaa nimittäin siltä, että Ella ja erikoisjengi on tällä hetkellä Lullan suosikkikirja.
Hän ottaa kirjan mukaan leikkeihin ja olen huomannut hänen myös selailevan sitä ihan itsekseen. Se on minusta aina aika hyvä merkki.
Kirjojen kohdalla huomaa usein aika nopeasti, mitkä tarinat oikeasti kiinnostavat lasta. Joitakin kirjoja luetaan kerran ja ne palaavat hyllyyn odottamaan seuraavaa kertaa.
Toisten kanssa käy ihan toisin.
Kun saimme Ella ja erikoisjengin luettua loppuun, tyttö halusi aloittaa kirjan heti uudelleen alusta.
Siinä kohtaa ei ehkä enää tarvitse miettiä, pidettiinkö kirjasta.
Miksi Ella ja erikoisjengi kannattaa lukea?
Meidän näkökulmastamme Ella ja erikoisjengi on onnistunut yhdistelmä kiinnostavaa aihetta ja tärkeää tarinaa.
Jos lapsi innostuu paloautoista, ambulansseista ja muista pelastusajoneuvoista, kirjaan on helppo tarttua. Sen jälkeen tarina tarjoaa vielä paljon muutakin: ystävyyttä, erilaisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta, itsetuntoa ja yhteistyötä.
Erityisesti pidän siitä, ettei Ellan tarvitse muuttua sopiakseen joukkoon. Hänen erilaisuutensa ei olekaan asia, josta pitäisi päästä eroon, vaan vahvuus, jolle löytyy oma paikkansa.
