Netflixin The Four Seasons -sarjan ensimmäistä kautta katsoessa mieleen tuli ajatus: miten virkistävää onkaan nähdä sarja, jonka päähenkilöt eivät ole kolmekymppisiä eivätkä matkalla löytämään itseään, vaan ihmisiä, jotka ovat jo eläneet suuren osan elämästään. Nykyinen suoratoistoviihde tuntuu usein rakentuvan nuoruuden ympärille. Draama syntyy siitä, kuka rakastaa ketä, kuka löytää kutsumuksensa tai kuka uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen kohti aikuisuutta. The Four…
En saanut kevätväsymykseltäni kysyttyä lupaa, mutta toukokuu päätti silti täyttyä ohjelmasta. Näyttää siltä, että kesä on todella tulossa, sillä kuukauteen mahtui yllättävän paljon kaikenlaista, vaikka oma energiataso oli ajoittain melko matalalla. Alamäki alkoi oikeastaan siitä, kun kävi ilmi, että uusi robotti-imuri olikin viallinen. Reklamaation hoitaminen vei enemmän aikaa ja energiaa kuin olisin halunnut myöntää. Jälkikäteen ajatellen yliväsymys oli ollut päällä…
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Tänä vuonna minulla karkasi parvekeviljely lapasesta. Keväällä ostin Ikeasta parvekkeelle ruukkukorokkeita ja pari kasvihyllyä, ja niiden ansiosta sain lisää tilaa sekä kivasti kerroksellisuutta kasveille. Yhtäkkiä parvekkeelle mahtuikin paljon enemmän vihreää elämää kuin aiempina vuosina. Tänä vuonna basilika ja samettikukat eivät kuitenkaan ottaneet kasvaakseen millään. Yritin kyllä kasvattaa niitä siemenistä, mutta lopulta luovutin ja hain valmiit taimet. Basilikan kohdalla päätös kannatti…
Amerikkalaisen sarjakuvataiteilijan Tillie Walden teos Are You Listening? näyttää ensi silmäyksellä road trip -kertomukselta kahdesta naisesta, jotka ajavat halki Texasin aavikoiden. Mutta nopeasti käy selväksi, ettei kyse ole vain matkasta paikasta toiseen. Kyse on siitä, miten ihminen oppii elämään oman kipunsa kanssa. Ja vielä syvemmin: siitä, miten erillisyyden kokemus alkaa hiljalleen murtua. Matka pelosta yhteyteen Sarjakuvan päähenkilöt Bea ja Lou…
Tuntuu aika uskomattomalta, että omat sivuni täyttävät jo vuoden. Vuosi sitten en olisi arvannut, miten tärkeä ja rakas harrastus tästä vielä muodostuisi. Minua oli pidemmän aikaa ahdistanut sosiaalinen media algoritmeineen. Lopulta viime vuonna tuli mitta täyteen, ja päätin poistua Facebookista, Instagramista ja Threadsista. Päätös tuntui samaan aikaan helpottavalta ja oudolta, sillä niiden poistuttua elämään jäi myös tietynlainen tyhjiö. Pitkän pähkäilyn…
Kesässä on jotain erityistä. Jo pelkkä ajatus valoisista illoista, lämpimistä aamuista ja kiireettömistä hetkistä tekee olon kevyemmäksi. Tänä kesänä haluan nauttia sekä yhteisistä hetkistä että ihan tavallisista pienistä asioista, joista lopulta muodostuu ne parhaat muistot. Tässä minun kesän suunnitelmani:
Kevätjuhlat lähestyivät taas vauhdilla, ja samalla alkoi tuttu pohdinta siitä, miten päiväkodin aikuisia muistaisi lukuvuoden päätteeksi. Tänä vuonna Lullan ryhmän vanhemmat keräsivät henkilökunnalle lahjakortteja yhteislahjaksi. Minä luopio en siihen kuitenkaan osallistunut, koska olen käsittänyt, että nykyään kaikenlainen rahallinen muistaminen voidaan tulkita helposti lahjonnaksi. Niinpä päädyin tuttuun ja turvalliseen ratkaisuun: itsetehtyihin lahjoihin. Lullalla on nimittäin meneillään aivan uskomaton flow-vesivärikausi. Paperia kuluu…
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Kausi 25 todistaa jälleen kerran, ettei sarjan todellinen vetovoima liity rikoksiin vaan tunnelmaan: siihen pehmeään englantilaiseen iltapäivävaloon, kivikirkkoihin, kartanoiden puutarhoihin ja ihmisiin, jotka lausuvat kohteliaasti “how dreadful”, vaikka naapuri löytyisi juuri kuolleena käkikellon alta. Midsomerin kylät näyttävät postikorteilta, mutta niiden sisällä kiehuvat kateus, luokkajännitteet, tukahdutettu rakkaus ja vuosikymmeniä vaiennetut salaisuudet. Murha ei ole sarjassa poikkeus vaan yhteisön kommunikaatiomuoto. Kun tunteista…
