Kesässä on jotain erityistä. Jo pelkkä ajatus valoisista illoista, lämpimistä aamuista ja kiireettömistä hetkistä tekee olon kevyemmäksi. Tänä kesänä haluan nauttia sekä yhteisistä hetkistä että ihan tavallisista pienistä asioista, joista lopulta muodostuu ne parhaat muistot. Tässä minun kesän suunnitelmani:
Kevätjuhlat lähestyivät taas vauhdilla, ja samalla alkoi tuttu pohdinta siitä, miten päiväkodin aikuisia muistaisi lukuvuoden päätteeksi. Tänä vuonna Lullan ryhmän vanhemmat keräsivät henkilökunnalle lahjakortteja yhteislahjaksi. Minä luopio en siihen kuitenkaan osallistunut, koska olen käsittänyt, että nykyään kaikenlainen rahallinen muistaminen voidaan tulkita helposti lahjonnaksi. Niinpä päädyin tuttuun ja turvalliseen ratkaisuun: itsetehtyihin lahjoihin. Lullalla on nimittäin meneillään aivan uskomaton flow-vesivärikausi. Paperia kuluu…
Suuntasimme vappupäivänä vasta illalla kohti Savoa papan luokse. Ajoimme Helsingin keskustan kautta, joten sain nähdä ensimmäistä kertaa Helsingin vapputunnelmaa kunnolla. Kaduilla riitti ihmisiä, valkoisia lakkeja ja iloista hälinää. Oli hauskaa päästä kokemaan edes pieni pala pääkaupungin vapusta. Lauantaiaamuna lähdimme Lullan kanssa kävellen läheiseen leikkipuistoon, jossa hän pääsi temmeltämään serkkunsa kanssa. Yllätyin aidosti siitä, kuinka hienoja leikkipuistoja Pieksämäellä on. Ihan kuin…
Pääsiäinen tuli tänä vuonna vähän niin kuin huomaamatta ja kuitenkin täynnä kaikkea. Nykyään meillä se alkaa aina samalla tavalla: keittiöstä. Jo ennen kuin ehdin edes miettiä hiljentymistä tai pyhän tunnelmaa, huomaan pilkkovani, maustavani ja suunnittelevani menua. Tänä vuonna mies vaati pääsiäispöytään lammasta. Ilmeisesti onnistuin viime vuonna niin hyvin, että siitä on nyt tulossa meidän perinne. Kasvissyöjänä suhtaudun tähän edelleen pienellä…
Talvi ja valkeus saapuivat lopulta viikonlopulle, juuri sopivasti pitkän vapaan alkuun. Minulla oli perjantai vapaata, joten saimme rauhassa pakata auton ja suunnata Savoon viettämään samalla sekä joulua että uudenvuodenvaihdetta. Kun saavuimme papalle, lapset pääsivät heti availemaan kasan joululahjoja. Joulupukki oli tänä vuonna selvästi ollut hieman hajamielinen, sillä viikonlopun aikana kerättiin matkaan joululahjoja sieltä täältä. Aina löytyi joku paketti, joka “kuului…
Vuosi 2025 ei ollut minulle suurten käänteiden tai dramaattisten mullistusten vuosi. Silti, kun katson sitä kokonaisuutena, se tuntuu merkittävältä. Sellaiselta vuodelta, jossa moni asia hiljalleen päättyi ja jossa ehkä samalla valmisteltiin tilaa jollekin uudelle. Vuoden ensimmäisen puoliskon vietin vanhempainvapaalla vauvakuplassa. Päivät soljuivat omassa rytmissään, jossa aika menetti välillä merkityksensä ja fokus oli pienessä, lämpimässä arjessa. Toisella puoliskolla palasin takaisin töihin,…
Tänä vuonna vietimme joulua ihan vain perheen kesken kotona. Joulun alla ehti tosin hiipiä pieni murhe, kun Ukolle nousi kuume aatonaaton iltana. Se huolestutti väistämättä, mutta onneksi olo alkoi helpottaa aaton jälkeen ja joulutunnelma pysyi kuitenkin läpi joulun vallassa. Jouluaatto Minulle joulu ei ala kunnolla, ellen saa aloittaa jouluaaton aamua katsomalla Joulupukin kuumaa linjaa. Se on ollut osa jouluani niin…
Marraskuu oli tänä vuonna melkoinen tunteiden ja tapahtumien vuoristorata. Kuukauden ehdoton ykkösjuttu oli meidän 4-vuotiaan syntymäpäivät, joita juhlittiinkin peräti kolme kertaa. Ensin suuntasi matka Savoa kohti, jossa ensimmäiset kakkukahvit juotiin sukulaisten kanssa. Siihen perään oli vuorossa juhlapäivä päiväkodissa, jossa sankari sai loistaa ystäviensä keskellä. Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä, seurakunta järjesti omat 4-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlansa. Kaiken ilon keskellä marraskuu muistutti myös arjen…
Lokakuu kului tänä vuonna hieman eri sävyissä kuin olin toivonut. Ukko sairastui sitkeään virukseen, joka piti pienen potilaan (ja minut) tiiviisti kotona useamman päivän ajan. Kun arki pyöri sairastuvan ympärillä, yritin löytää pieniä ilonpilkahduksia keskelle turhautumistani. Yksi niistä oli Love is Blind -sarjan 9. kausi, jonka katsoin siinä sivussa. Todellinen aivot narikkaan -sarja, mutta juuri sellainen kepeys tuli tarpeeseen. Lokakuun…
Heti, kun pääsin perjantaina töistä, suuntasimme auton nokan kohti Savoa. Edessä oli Lullan nelivuotissyntymäpäivä ja Stadin kundilla renkaidenvaihtourakka. Marraskuu tuntuu aina pimeältä ja vähän raskaalta kuukaudelta, mutta tämä viikonloppu toi siihen juuri sopivasti valoa ja iloa. Tänä vuonna en järjestänyt mitään virallisia juhlia. Olen ottanut opikseni, että näin syksyisin pöpöt jylläävät kuitenkin, ja juhlat olisivat helposti peruuntuneet viime hetkellä. Mutta…
