Tyylimuru kirjoitti hiljattain kiinnostavan postauksen, jossa hän vastasi kahteenkymmeneen kysymykseen itsestään bloggaajana. Ajattelin tarttua samaan ideaan, koska joskus bloggaajasta saa yllättävän paljon selville juuri sen kautta, mitä hän kirjoittaa ja miksi hän kirjoittaa. Olen kirjoittanut Hennat.fi:hin reilun vuoden verran. Kirjojen ja elokuvien lisäksi täällä on ollut arkea, lapsia, pieniä ilonaiheita, askarteluja, ajatuksia ja kaikenlaisia havaintoja elämästä. Blogi on oikeastaan aika…
VillaNanna heitti blogissaan hauskan haasteen: Jos elämäni olisi elokuva. Haasteessa vastataan kahteenkymmeneen kysymykseen oman elämänsä elokuvasta. En tietenkään voinut vastustaa, sillä elokuvien ystävänä tällainen ajatusleikki on juuri sellainen, johon on helppo lähteä mukaan. Oma elämäni ei ehkä olisi mikään vauhdikas toimintaelokuva. Enemmänkin draamakomedia, jossa olisi paljon kirjoja, lapsia, käsitöitä, retkiä, kulttuuria ja tavallista lapsiperhearkea. Ja varmasti myös muutama kohtaus, joissa…
Arkivlogien rinnalle löysin YouTubesta hiljaiset vlogit. Niissä vloggaajat kuvaavat arkeaan näyttämättä kasvojaan ja puhumatta kameralle. Videoissa ei kuitenkaan olla täysin hiljaa, sillä mukana kulkee yleensä tekstitys, joka kertoo päivän tapahtumista, ajatuksista tai tekemisistä. Aamukahvi, kauppareissu, ruoanlaitto, siivous, kävelylenkki eli ihan tavallisia asioita, mutta kauniisti kuvattuina ja rauhallisen musiikin säestämänä. Ja jostain syystä näitä on aivan älyttömän koukuttavaa katsoa. On melkein…
Minulla oli tässä vähän sellainen ongelma, että televisiosta ei oikein tule mitään. Tai ainakaan mitään sellaista, mitä juuri nyt haluaisin katsoa. Radio taas ei oikein toimi minulle taustaäänenä, koska en erityisemmin välitä radiokanavien tarjonnasta. Ja minä kaipaan usein jotain ääntä ympärilleni. Ei välttämättä mitään kovin kiinnostavaa, oikeastaan päinvastoin. Parhaiten toimii sellainen sisältö, jota voi kuunnella puolikorvalla ja välillä unohtaa kokonaan.…
Hiljattain hankin uudet kuulokkeet. Ne olivat käytännöllinen hankinta, mutta niistä alkoi jotakin paljon suurempaa. Päätin jatkaa ikuisuusprojektiani: kuunnella Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Teossarja ei ole sellainen, joka suoritetaan. Se on pikemminkin maailma, johon palataan yhä uudelleen. Ja juuri kuunnellessani minulle palautui mieleen oivallus, joka on tähänastisen elämäni hienoin. Proustin romaanisarja ja sosiaalinen media käsittelevät pohjimmiltaan samaa asiaa. Ei tietenkään…
Olen elämäni aikana asunut siellä sun täällä ympäri Suomea. Muutot ovat tuoneet paljon hyvää, uusia maisemia, uusia ihmisiä ja uusia kokemuksia. Samalla ne ovat opettaneet myös sen, että ystävät ja kaverit jäävät helposti ripotelluiksi eri puolille maata. Siksi olen oikeastaan pitänyt melko normaalina sitä, että osa ystävyyssuhteista vain hiljalleen kuihtuu. Ei riitaa, ei draamaa, ei mitään suurta loppunäytöstä. Elämä vain…
Juhannuksesta 2006 tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan kaksikymmentä vuotta. Moni yksityiskohta on vuosien saatossa hämärtynyt, mutta tuo juhannus on jäänyt mieleeni poikkeuksellisen kirkkaana. Ehkä siksi, että siihen mahtui niin monta hetkeä, jotka ovat jääneet elämään omiksi perinteikseen, ennen kaikkea yksi laulu, joka kuuluu edelleen jokaiseen juhannukseeni. Juhannusaaton aamu ei nimittäin antanut suuria lupauksia. Taivas oli synkkä, sade ropisi ja koko…
Tuntuu aika uskomattomalta, että omat sivuni täyttävät jo vuoden. Vuosi sitten en olisi arvannut, miten tärkeä ja rakas harrastus tästä vielä muodostuisi. Minua oli pidemmän aikaa ahdistanut sosiaalinen media algoritmeineen. Lopulta viime vuonna tuli mitta täyteen, ja päätin poistua Facebookista, Instagramista ja Threadsista. Päätös tuntui samaan aikaan helpottavalta ja oudolta, sillä niiden poistuttua elämään jäi myös tietynlainen tyhjiö. Pitkän pähkäilyn…
Kesässä on jotain erityistä. Jo pelkkä ajatus valoisista illoista, lämpimistä aamuista ja kiireettömistä hetkistä tekee olon kevyemmäksi. Tänä kesänä haluan nauttia sekä yhteisistä hetkistä että ihan tavallisista pienistä asioista, joista lopulta muodostuu ne parhaat muistot. Tässä minun kesän suunnitelmani:
Pääsiäinen on muuttanut merkitystään minulle vuosien varrella yllättävän paljon. Nuorempana se oli ennen kaikkea vain tervetullut pitkä viikonloppu; hengähdystauko arjesta ilman sen suurempaa sisältöä. Nyt vanhempana huomaan, että pääsiäinen on noussut joulun rinnalle yhdeksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Se on minulle ennen kaikkea ylösnousemuksen ja anteeksiannon juhla. Hiljainen muistutus siitä, että aina on mahdollista aloittaa uudelleen, päästää irti ja valita toisin.…
