Kesäteatterissa on jotain sellaista, mitä ei voi rakentaa pelkällä rahalla. Se syntyy lämpimästä kesäillasta, lintujen äänistä, kahvin tuoksusta ja siitä odotuksesta, joka täyttää katsomon juuri ennen esiripun avautumista. Siksi huomaan vuosi toisensa jälkeen suuntaavani mieluummin kylien harrastajateattereihin kuin pääkaupunkiseudun kesäteattereihin. Tiedän, että ajatus kuulostaa hieman nurinkuriselta, mutta juuri siksi en juuri hakeudu pääkaupunkiseudun kesäteattereihin, sillä ne ovat minun makuuni jopa…
