Tänä vuonna vietimme joulua ihan vain perheen kesken kotona. Joulun alla ehti tosin hiipiä pieni murhe, kun Ukolle nousi kuume aatonaaton iltana. Se huolestutti väistämättä, mutta onneksi olo alkoi helpottaa aaton jälkeen ja joulutunnelma pysyi kuitenkin läpi joulun vallassa. Jouluaatto Minulle joulu ei ala kunnolla, ellen saa aloittaa jouluaaton aamua katsomalla Joulupukin kuumaa linjaa. Se on ollut osa jouluani niin…
Joulun alla ehdoton suosikki puuhani on joululahjojen paketointi. Siinä on jotain rauhoittavaa ja samalla luovaa. Se on hetki, jolloin saa pysähtyä ja keskittyä vain yhteen asiaan, kaiken joulukiireen keskellä. Aikoinaan mottoni oli hieman itseironinen: kun lahjat ovat huonoja minulta, panostan sitten paketointiin. Nykyään uskallan jo sanoa, että antamani lahjat ovat ihan hyviä, mutta siitä huolimatta paketointi on minulle edelleen tärkeä…
Viime jouluna piirsin ProCreatella joulukortin meidän neitokakadupariskunnasta Neidistä ja Noksusta. Halusin tallentaa korttiin jotain meille aidosti merkityksellistä; tutut hahmot, jotka ovat osa arkeamme ja perhettämme. Kun luomus alkoi valmistua, istuimme Lullan kanssa vierekkäin ja nauroimme hekotellen kuvalle. Tonttulakit päässä olevat kakadut olivat niin tunnistettavia, että Lullakin heti tiesi, keitä kuvassa oli. Jälkikäteen ajateltuna joulukortista tuli niin onnistunut ja rakas, etten…
Joulukuuseni on vuosien varrella muuttunut yhä persoonallisemmaksi. Perinteisten pallojen ja tähtien rinnalle on ilmestynyt hahmoja, värejä ja pieniä yksityiskohtia, jotka kertovat enemmän minusta kuin mistään trendiraportista. Yksi rakkaimmista teemoistani on porot, mitä erikoisempi, sen parempi. Viime jouluna sain ystävältäni aivan täydellisen yllätyksen: kuusi kappaletta kieltä näyttävää poroa joulukuusenkoristeina. Sellaisia, joita ei todellakaan voi olla huomaamatta. Kun pidin yhtä niistä kädessäni,…
On yksi asia, joka ilahduttaa minua joka joulu enemmän kuin mikään muu: minun vaaleanpunainen joulukuuseni. Se ei ole mikä tahansa joulukoriste, vaan vuosia kypsynyt haave, jonka lopulta uskalsin toteuttaa, kun muutimme nykyiseen kotiimme. Muistan edelleen sen tunteen, kun nostin sen ensimmäisen kerran laatikosta kuin olisin saanut oman pienikokoisen unelmani suoraan olohuoneeseen. Jos minulta kysyttäisiin, pitäisin kuusen esillä ympäri vuoden. Se…
Syksy on taas hiipinyt sisään. Ensin vähän ujosti, iltoja varovasti pimentäen, ja sitten kerralla kietoen koko kodin pehmeään hämärään. Se aika vuodesta, kun tekee mieli kietoutua vilttiin, keittää chai lattea ja sytyttää kynttilöitä. Tai no, melkein sytyttää. Minähän rakastan oikeita kynttilöitä. Sitä hetkeä, kun tulitikun rapsahdus sytyttää pienen liekin ja koko huone täyttyy lempeästä valosta ja tuoksusta. Mutta tänä päivänä…
Joulun odotus saa aina erityisen lämpimän alun, kun ripustamme esille perheemme oman joulukalenterin. Tämä kalenteri ei ole mikään tavallinen, sillä se on täynnä sukupolvien käsityötä ja muistoja, jotka tekevät siitä meille aivan korvaamattoman. Kalenterin sydän on upea ristipistotyö, jonka on kirjaillut isomummo. Jokainen pieni pisto, kirkas väri ja iloinen tonttu kertovat hänen kärsivällisyydestään ja rakkaudestaan joulun aikaan. Mummo on puolestaan…
