Pääsiäinen on muuttanut merkitystään minulle vuosien varrella yllättävän paljon. Nuorempana se oli ennen kaikkea vain tervetullut pitkä viikonloppu; hengähdystauko arjesta ilman sen suurempaa sisältöä. Nyt vanhempana huomaan, että pääsiäinen on noussut joulun rinnalle yhdeksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Se on minulle ennen kaikkea ylösnousemuksen ja anteeksiannon juhla. Hiljainen muistutus siitä, että aina on mahdollista aloittaa uudelleen, päästää irti ja valita toisin.…
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Lulla sai joululahjaksi kirjan Järjettömän hulluja satuja, jonka ovat tehneet Paula Noronen ja Minna Kivelä. Kirja jäi joulukiireiden jälkeen hetkeksi odottamaan, mutta nyt alkuvuodesta aloimme vihdoin lukea sitä yhdessä iltaisin. Minulla ei oikeastaan ollut mitään ennakko-odotuksia kirjasta. Ajattelin, että kyseessä olisi ehkä ihan hauska lastenkirja muiden joukossa. Yllätyinkin kuitenkin nopeasti siitä, kuinka hulvattoman hauska se oikeasti on myös aikuisen näkökulmasta.…
On olemassa monenlaista huumoria. On kuivaa älyhuumoria, on sarkasmia, on tilannekomiikkaa. Ja sitten on se kaikkein rehellisin, alkukantaisin ja varmimmin naurun takaava laji: kakkahuumori. Ja juuri siksi Tosi kova iso hätä on mestariteos. Tai ainakin minun makuuni. Kirjan ovat tehneet brittiläinen lastenkirjailija Karl Newson ja kuvittaja Duncan Beedie, ja suomentanut Sinikka Sajama. Mutta ennen kaikkea se on kirja yhdestä asiasta:…
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Helmikuu meni hujauksessa, mutta kun pysähdyin miettimään, siihen mahtui monta pientä (ja vähän isompaakin) kohokohtaa. Runebergin tortut uudelle tasolle Helmikuun alussa ostin silikonivuoan Runebergin tortuille. Nyt voin vihdoin tehdä virallisen näköisiä torttuja enkä mitään epämääräisiä muffinisovelluksia. On jotain syvästi tyydyttävää siinä, että tortut näyttävät oikeasti siltä miltä pitääkin: tasakorkuisilta, siisteiltä ja hillosilmällä kruunatuilta. Pieni asia, mutta yllättävän paljon iloa tuova.…
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Mallimestariopintojeni aikana äiti harmitteli, että oli vuosia sitten hävittänyt mekonkaavat juhlamekkoon, jonka hän oli ommellut minulle ollessani pieni. Se oli kuulemma ollut erityisen kaunis, sellainen oikea prinsessamekko, ja todella työlläs ommeltava. Kaavoja ei enää ollut, mutta muisto oli. Äiti piirsi minulle luonnoksen siitä, millainen mekko oli ollut. Sen pohjalta aloin rakentaa mallia uudelleen. Tein ensin tekniset piirrokset, joiden avulla hahmotin…
