Kun odotin Ukkoa, minulle iski aivan käsittämätön himo runebergin torttuihin. Siis sellainen, että jos kaupassa oli viimeinen paketti, se oli minun. Ja kun sesonki loppui, tuli suorastaan haikea olo. Hauskinta on, että himo ei kadonnut synnytyksen jälkeen. Se jäi. Pysyvästi. Olen muutenkin aina ollut enemmän runebergin tortun kuin laskiaispullan ystävä. Rehellisesti sanottuna laskiaispulla on mielestäni usein vain kuiva pulla sullottuna…
