Lokakuu kului tänä vuonna hieman eri sävyissä kuin olin toivonut. Ukko sairastui sitkeään virukseen, joka piti pienen potilaan (ja minut) tiiviisti kotona useamman päivän ajan. Kun arki pyöri sairastuvan ympärillä, yritin löytää pieniä ilonpilkahduksia keskelle turhautumistani. Yksi niistä oli Love is Blind -sarjan 9. kausi, jonka katsoin siinä sivussa. Todellinen aivot narikkaan -sarja, mutta juuri sellainen kepeys tuli tarpeeseen. Lokakuun…
Vapaapäivä. Ajattelin hengähtää juoda kuppi hyvää kahvia, istua alas ja katsoa Murders in the Buildingin ensimmäinen kausi loppuun. Sitä on tullut säästeltyä kuin viimeistä suklaapalaa. Olin siis valmistautunut nautiskelupäivään. Mutta eihän se mennyt niin. Kesken kaiken, ilman suurta draamaa. MacBook Proni, tuo 14 vuoden mittainen luotettava elämänkumppani, hajosi. Eikä miten tahansa. Virtapiuhan magneetti katkesi koneen sisälle. Kuin joku olisi napsauttanut oven kiinni…
Syksyllä haluaisin tehdä seuraavia asioita:
Elokuussa mullistavinta oli ehdottomasti Ukon päiväkodin aloittaminen, joka on mennyt todella hyvin, suorastaan yllättävän hyvin. Elokuu oli oikeastaan uuden arkirytmin totuttelua ja etsintää.
Viime aikoina olen käynyt läpi vaatekaappini sisältöä ja tehnyt ison, mutta samalla hyvin luonnollisen päivityksen. Totesin, että kroppani ei enää muutu radikaalisti kahden raskauden jälkeen, uskalsin rohkeasti päivittää vaatekaappini niin, että se vastaa nykyistä minääni ja elämäntilannettani. On myönnettävä, että kotona tämä herätti vähän keskustelua. Stadin kundi pudisteli päätään ja sanoi, että vaatteeni ovat hänen makuunsa liian värikkäitä ja erikoisia…
Heinäkuu oli minulla puhtaasti kesästä nauttimista. Vanhempainvapaalta oli kertynyt lomapäiviä parin viikon edestä. Kun loma alkoi, kätevästi alkoivat myös helteet. Heinäkuuni muodostui seuraavista asioista:
Kesälomani toinen viikko oli myös viimeinen lomaviikkoni tämän vuoden osalta, johon sisätyi:
