400 kepposta (Les Quatre Cents Coups, 1959) on François Truffaut’n ohjaama ranskalaisen uuden aallon merkkiteos. Elokuva seuraa parisilaisen koulupojan Antoine Doinelin elämää, jossa koulun kurinalaisuus ja kodin tunne-etäisyys ajavat hänet pieniin kapinoihin ja harharetkille. Puoliautobiografinen tarina kuvaa lapsuuden yksinäisyyttä, väärinymmärretyksi tulemista ja vapauden kaipuuta herkästi ja inhimillisesti. François Truffaut’n 400 kepposta on elokuva, joka ei vanhene, koska se ei kuulu…
Mehupaastopäivä on ollut minulla mielessä jo pitkään. Ennen kuin olin raskaana, ehdin lyhyen aikaa kokeilla mehupaastopäivää, ja muistan tuolloin seuraavana päivänä olon olleen poikkeuksellisen virkeä ja kevyt. Nyt, kun arjessa on taas jonkinlainen rytmi ja rutiini, päätin ottaa mehupaastopäivän uudelleen käyttöön ja suoda suolistolle sekä ruoansulatukselle vapaapäivän. Mikä mehupaastopäivä on? Mehupaastopäivä tarkoittaa päivää, jolloin kiinteä ruoka jätetään pois ja ravinto…
Luin Alison Bechdelin Hautuukodin uudelleen vuosien tauon jälkeen. Muistin siitä oikeastaan vain yhden asian: se oli todella hyvä. En juonta, en yksityiskohtia, en edes tunnelmaa kunnolla. Vain vaikutelman. Nyt, vanhempana ja ehkä vähän viisaampana, huomasin jotain hämmentävää. Kirja ei ollut muuttunut, mutta minä olin. Ja siksi Hautuukoti avautui aivan eri tavalla. Tällä kertaa kiinnitin huomiota siihen, mistä kaikki alkaa: isän…
Sonny Liewin The Art of Charlie Chan Hock Chye on teos, joka pakottaa lukijansa ajattelemaan. Se on historian, taiteen ja identiteetin kudelma, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat tarkoituksella. Kirja kertoo kuvitteellisen sarjakuvataiteilijan Charlie Chanin elämäntarinan, mutta samalla se rakentaa vaihtoehtoista historiaa Singaporesta ja purkaa sen, miten viralliset kertomukset syntyvät. Yksi teoksen vaikuttavimmista piirteistä on sen visuaalinen monimuotoisuus. Liew jäljittelee ja…
Joskus joulun parhaat lahjat eivät tule paperiin käärittyinä. Ne ilmestyvät huomaamatta. Minulle yksi tällainen oli se, että Jouluksi kotiin oli saanut kolmannen kauden. Se tuntui aidosti mukavalta jouluyllätykseltä. Minusta tämä sarja kuuluu siihen perinteeseen, jossa populaarikulttuuri muuttuu ajankuvaksi. Se tallentaa aikansa yksinäisyyttä, haurauden kauneutta ja pohjoismaisen mielenmaiseman haaveilevaa idyllisyyttä. Kolmannella kaudella Jouluksi kotiin ei enää juokse romantiikan perässä, vaan pysähtyy.…
Tänä loppiaisena mielessäni pyöri eräs työasia, joka ei tuntunut jättävän minua rauhaan. Kun ajatukset alkoivat kiertää kehää, päätin tehdä jotain tuttua ja turvallista: leipoa. Lohdutukseksi ja saadakseni mielen hetkeksi muualle ryhdyin tekemään Vegaanin ruokavuoden piirakkaa. Pieniä sovelluksia toki tein. Täytteessä korvasin härkkiksen Muun vegejauhiksella ja muokkasin kokonaisuutta enemmän vegelörtsyn suuntaan, kun sehän on yksi suurimmista herkuistani. Lopputulos oli juuri sitä,…
Talvi ja valkeus saapuivat lopulta viikonlopulle, juuri sopivasti pitkän vapaan alkuun. Minulla oli perjantai vapaata, joten saimme rauhassa pakata auton ja suunnata Savoon viettämään samalla sekä joulua että uudenvuodenvaihdetta. Kun saavuimme papalle, lapset pääsivät heti availemaan kasan joululahjoja. Joulupukki oli tänä vuonna selvästi ollut hieman hajamielinen, sillä viikonlopun aikana kerättiin matkaan joululahjoja sieltä täältä. Aina löytyi joku paketti, joka “kuului…
Vuosi 2025 ei ollut minulle suurten käänteiden tai dramaattisten mullistusten vuosi. Silti, kun katson sitä kokonaisuutena, se tuntuu merkittävältä. Sellaiselta vuodelta, jossa moni asia hiljalleen päättyi ja jossa ehkä samalla valmisteltiin tilaa jollekin uudelle. Vuoden ensimmäisen puoliskon vietin vanhempainvapaalla vauvakuplassa. Päivät soljuivat omassa rytmissään, jossa aika menetti välillä merkityksensä ja fokus oli pienessä, lämpimässä arjessa. Toisella puoliskolla palasin takaisin töihin,…
Tasan kymmenen vuotta sitten vietin elämäni paskinta uudenvuotta. Muistan sen hetken, kun vuosi vaihtui ja saman tien aloin odottaa, milloin se uusi vuosi olisi jo ohi. Olin niin loppu, että tulevaisuus tuntui vain pitkältä ja raskaaltä pakolliselta väliltä. Tuolloin en olisi ikinä uskonut, että löytäisin itseni kymmenen vuotta myöhemmin Helsingistä, mukavan miehen viereltä ja kahden lapsen kanssa. En edes osannut…
The Sound of Music (1965) on Robert Wisen ohjaama amerikkalainen musikaalielokuva, joka perustuu Maria von Trappin muistelmiin ja Broadway-musikaaliin. Elokuva sijoittuu 1930-luvun Itävaltaan juuri ennen natsi-Saksan miehitystä. Tarina seuraa nuorta noviisia Mariaa, joka lähetetään kotiopettajaksi leskikapteeni Georg von Trappin seitsemälle lapselle. Musiikin, leikin ja läsnäolon kautta Maria tuo perheeseen ilon ja yhteyden, jotka ovat kadonneet äidin kuoleman ja kapteenin ankaran…
