On olemassa kirjoja, jotka eivät ole vain kirjoja. Ne ovat lapsuuden ääniä, kuvia ja tunnelmia, jotka palaavat vuosikymmenten takaa kuin omasta sisäisestä muistialbumista. Minulle yksi sellainen on Pirkko Koskimiehen Pupu Tupuna. Lapsena Pupu Tupuna -kirjat olivat suuria suosikkejani. Niissä oli jotakin samaan aikaan hauskaa, tuttua ja turvallista: pupu, joka kompuroi arjen keskellä mutta oppi aina jotain uutta. Muistan elävästi, kuinka…
