Helmikuu meni hujauksessa, mutta kun pysähdyin miettimään, siihen mahtui monta pientä (ja vähän isompaakin) kohokohtaa. Runebergin tortut uudelle tasolle Helmikuun alussa ostin silikonivuoan Runebergin tortuille. Nyt voin vihdoin tehdä virallisen näköisiä torttuja enkä mitään epämääräisiä muffinisovelluksia. On jotain syvästi tyydyttävää siinä, että tortut näyttävät oikeasti siltä miltä pitääkin: tasakorkuisilta, siisteiltä ja hillosilmällä kruunatuilta. Pieni asia, mutta yllättävän paljon iloa tuova.…
Tekijä: Henna
Viikon 9 kivat jutut
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Prinsessamekko kesäksi – tarina kaavoista, mansikoista ja äidin muistosta
Mallimestariopintojeni aikana äiti harmitteli, että oli vuosia sitten hävittänyt mekonkaavat juhlamekkoon, jonka hän oli ommellut minulle ollessani pieni. Se oli kuulemma ollut erityisen kaunis, sellainen oikea prinsessamekko, ja todella työlläs ommeltava. Kaavoja ei enää ollut, mutta muisto oli. Äiti piirsi minulle luonnoksen siitä, millainen mekko oli ollut. Sen pohjalta aloin rakentaa mallia uudelleen. Tein ensin tekniset piirrokset, joiden avulla hahmotin…
Kahden minuutin sääntö – pelastus meille mestariluokan lykkääjille
Jos jossain olen mestari, niin asioiden tekemisen siirtämisessä tuonnemmaksi. En tarkoita isoja elämänvalintoja tai dramaattisia päätöksiä. Tarkoitan niitä pieniä, arkisia asioita. Sähköposti, johon pitäisi vastata. Lasku, joka pitäisi maksaa. Soitto, joka pitäisi hoitaa. Kaappi, joka pitäisi järjestää. “Teen sen myöhemmin” tai ”teen sen huomenna” ovat olleet yksi käytetyimmistä lauseistani. Ja silti myöhemmin harvoin tulee. Sarjakuvasta oivallukseen Törmäsin kahden minuutin sääntöön…
Katri Kirkkopelto: Molli ja hölöttävät möröt
Lasten kuvakirjat käsittelevät nykyään yhä rohkeammin tunteita ja mielen ilmiöitä. Yksi hieno esimerkki tästä on Katri Kirkkopelton kuvakirja Molli ja hölöttävät möröt. Teos jatkaa rakastetun Molli-hahmon tarinaa ja pureutuu teemaan, joka koskettaa meistä jokaista: sisäiseen puheeseen. Mistä kirjassa on kyse? Tarinassa Molli kohtaa hölöttävät möröt, äänekkäät, taukoamatta kommentoivat olennot, jotka ilmestyvät hänen ympärilleen ja alkavat puhua päälle. Möröt arvostelevat, epäilevät…
Unelma, joka jäi odottamaan – nyt teen itselleni Chanel-jakun
Kun opiskelin mallimestariksi, haaveilin tekeväni Chanel-jakun. Minua kiehtoivat erityisesti vaatteen työtavat. Se, miten rakenne syntyy käsityönä, kerros kerrokselta, ilman kiirettä ja oikoteitä. Silloin elämäntilanne oli kuitenkin toinen. Olin vanhempainvapaalla, ja viimeinen näyttötyö oli saatava valmiiksi. Aikaa ei yksinkertaisesti ollut. Chanel-jakku jäi haaveeksi. Mutta ehkä sen pitikin jäädä. Oivallus, ompelu takaisin elämääni Nyt sain vahvan oivalluksen: voin tuoda ompelun takaisin elämääni…
Lewis Trondheim ja Stéphane Oiry: Maggy Garrison I: Hymyile vähän, Maggy
Ranskalaiset tekijät Lewis Trondheim ja Stéphane Oiry rakentavat lähtökohdan, joka kuulostaa noirilta: Lontoossa asuva nuori nainen ajautuu rikollisen apulaiseksi. Mutta jo muutaman sivun jälkeen käy ilmi, ettei kyse ole rikoksesta. Kyse on identiteetistä tai tarkemmin sen puutteesta. Maggy ei ole epäonninen eikä traaginen. Hän on epämääräinen. Hän ei ajaudu vaikeuksiin, koska haluaisi jotain, vaan koska ei oikein halua mitään. Hänen…
Viikon 8 kivat jutut
Arki menee usein vauhdilla ohi, ja hyvät hetket saattavat jäädä huomaamatta. Tässä postaussarjassa pysähdyn kerran viikossa listaamaan pieniä ja isoja kivoja asioita, jotka ovat tehneet viikosta hitusen paremman.
Kevin Huizenga: Glenn Ganges in: The River at Night
Kevin Huizengan Glenn Ganges in the River at Night näyttää ulospäin vaatimattomalta. Mies makaa sängyssä, ei saa unta, ajattelee kaikenlaista. Ei draamaa, ei käänteitä, ei sankaruutta. Ja silti juuri tässä arkisuudessa piilee teoksen radikaali voima: se uskaltaa väittää, että todellinen seikkailu tapahtuu mielen sisällä. Kun Glennin ajatukset poukkoilevat lapsuudenmuistoista geologiseen aikaan ja naapureiden omituisuuksiin, seuraamme jotain äärimmäisen tuttua. Tätä on…
Piukat paikat
Piukat paikat on Billy Wilderin ohjaama klassinen komedia, jossa kaksi muusikkoa pakenee gangstereita pukeutumalla naisiksi ja liittymällä kiertävään naisorkesteriin, mutta naamioleikki muuttuu yhä monimutkaisemmaksi heidän ihastuessaan laulajaan, jota esittää Marilyn Monroe. Farssin kepeyden alla elokuva tarkastelee identiteettiä, sukupuolirooleja ja hyväksyntää, ja sen kuuluisa loppurepliikki on jäänyt elokuvahistorian rakastetuimpiin punchlineihin. Elokuva alkaa väkivallalla, kuolemalla ja pelolla. Se on rikoselokuvan alku, mutta…










