Joulukirjat toistavat usein tuttua kaavaa: valoja, lunta, kiirettä ja yhdessäoloa. Pikkulepakon joulu (Indrė Pavilonytė & Martynas Pavilonis) kulkee toista reittiä. Se tarkastelee joulua lempeästi ulkopuolisen näkökulmasta ja kysyy hiljaa: entä jos juhla ei olekaan kaikille samanlainen?
Tämä kuvakirja on pieni, mutta ajatuksiltaan suuri.
Kirjan päähenkilö, pikkulepakko, elää maailmassa, jossa joulu tuntuu olevan kaikkialla, mutta ei kuitenkaan häntä varten. Kun muut eläimet ovat hereillä, juhlivat ja koristelevat, lepakot normaalisti nukkuvat. Pikkulepakko ihmettelee, miksi hän tuntee jäävänsä ulkopuolelle jostakin, jonka merkitystä hän ei täysin ymmärrä.
Tarina etenee rauhallisesti ja lapselle turvallisessa tahdissa. Siinä ei ole suuria käänteitä tai dramaattisia konflikteja, vaan arkinen, monelle lapselle tuttu tunne: kokemus siitä, ettei aivan sovi joukkoon. Lopulta pikkulepakko löytää oman tapansa olla mukana. Ei muuttamalla itseään, vaan tulemalla hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Kirjan vahvin teema on erilaisuus. Lepakko symboloi lasta, joka ei syystä tai toisesta mahdu enemmistön rytmiin, tapoihin tai odotuksiin. Joulu toimii kehyksenä, mutta tunne on universaali ja ajaton. Pikkulepakon joulu ei tarjoa ratkaisuksi sopeutumista, vaan hyväksyntää. Joulu ei ole tietty tapa, ajankohta tai perinne vaan tunne yhteydestä. Tämä viesti on erityisen arvokas lapsille, jotka pohtivat paikkaansa ryhmässä.
Kirja kutsuu lukijaa katsomaan maailmaa toisen silmin. Se tekee sen ilman opettavaisuutta, hiljaa ja kunnioittavasti. Lapsi saa itse oivaltaa, miltä ulkopuolisuus tuntuu ja miksi toisten huomioiminen on tärkeää.
Martynas Paviloniksen kuvitus on olennainen osa tarinaa. Pehmeät värit, lempeä tunnelma ja ilmeikäs pikkulepakko välittävät tunteita, joita ei aina sanoiteta tekstissä. Kuvitus ei vain seuraa tarinaa, vaan syventää sitä.
Erityisen onnistunutta on se, miten joulu esitetään hieman toisin kuin perinteisissä kuvakirjoissa: ei ihmiskeskeisesti, vaan eläinten maailmasta käsin. Tämä vahvistaa kirjan ajatusta moninaisuudesta.
Pikkulepakon joulu toimii monella tasolla:
- se on lohdullinen joulutarina
- se tukee tunne- ja vuorovaikutustaitoja
- se tarjoaa keskustelunavauksia erilaisuudesta ja kuulumisesta
Pikkulepakon joulu muistuttaa, että tärkeintä ei ole se, miten juhlimme, vaan kuka saa tuntea olevansa mukana. Se on hiljainen, kaunis ja merkityksellinen kuvakirja, joka jää mieleen. Ei suurten eleiden, vaan lempeän ymmärryksen vuoksi.
