Jos Love Is Blind olisi elokuva, se ei olisi romanttinen komedia. Se olisi tutkielma ihmisestä. Siitä, miten hän rakentaa rakkauden mielessään ennen kuin kohtaa sen todellisuudessa ja on jatkumo vanhalle melodramalle: näyttämö on muuttunut, mutta peruskysymys ei. Voiko ihminen kohdata toisen ilman, että hän projisoi tähän oman historiansa?
Soppi-vaiheessa vastaus näyttää hetken olevan kyllä.
Ilman katsetta ihmiset puhuvat kuin pimeydessä rehellisemmin, suoremmin. Tässä hetkessä sarja lähestyy sitä, mitä voisin sanoa todelliseksi näkemiseksi: yhteyttä ilman muodon harhaa.
Mutta kun ovet avautuvat, alkaa toinen tarina.
Vic & Christine
Christine kaipaa varmuutta. Vic tarvitsee tilaa. Tunnelukkojen tasolla tämä on hylkäämisen pelon ja vetäytymisen välinen jännite. Molemmat puolustavat itseään: toinen kiinnittymällä ja toinen etääntymällä. He eivät torju toisiaan, vaan he torjuvat pelon, joka herää toisen lähellä.
Draaman kannalta mielestäni tämä oli kyllä tylsä pari. Ymmärrän kyllä, että heidät laitettiin seitsemäntenä parina erilleen omaan lomakohteeseen, kun alusta alkaen porskuttivat tasaisesti yhdessä ilman suurempia konflikteja.
Connor & Bri
Bri yrittää tulla valituksi. Connor yrittää säilyttää vapautensa. Tämä on klassinen “erityinen rakkaussuhde”: rakkaus, joka perustuu tarpeeseen. Kumpikaan ei oikeastaan kohtaa toista; toinen hakee vahvistusta, toinen suojaa itseään.
Tästä parista kehkeytyi minun suosikkini. Tykkäsin Brin räväkkyydestä ja Connorin rauhallisesta huumorista. Vaikka eivät menneet sarjassa naimisiin, hienoa että ovat silti yhdessä.
Jordan & Amber
Heidän suhteensa on täynnä tunnetta, mutta vailla vakautta. Tässä rakkaus sekoittuu draamaan. Konflikti tuntuu merkitykseltä. Kuitenkin rauha, ei intensiteetti, on rakkauden merkki.
Chris & Jess
Yhteys ei kanna, koska sen päälle kasautuu merkityksiä. “Et valitse minua” muuttuu kokemukseksi “minua ei voi valita”. Toinen toimii peilinä, ei syynä.
Jälleennäkemisessä koin muiden osallistujien hyökkäävän Chrisin kimppuun. Vaikka Chris ei toiminut mitenkään kypsästi ja asiallisesti sarjassa, tuntui jälleennäkemisessä osallistujien käytös häntä kohtaan suorastaan kiusaamiselta.
Devonta & Brittany
Ei suurta draamaa, mutta ei myöskään syvää kohtaamista. He ylläpitävät harmoniaa, mutta ehkä välttelevät totuutta. Rauha ilman rehellisyyttä jää ohueksi.
Mike & Emma
Heidän suhteensa näyttää pitkään vakaammalta kuin monien muiden. Yhteys on olemassa, mutta pinnan alla on odotuksia. Emma haluaa tulla nähdyksi. Mike haluaa olla riittävä, mutta myös vapaa. Tämä luo hiljaisen sopimuksen: “rakastan sinua, kun olemme molemmat tarpeeksi oikein” Näen tämän ehdollisena rakkautena: ei konfliktia, mutta ei myöskään täydellistä vapautta.
Alex & Ashley
Alexin ja Ashleyn suhteessa on jotain rauhallisempaa, jopa lupaavaa. Heidän välillään on aitoa lämpöä ja yritystä ymmärtää toisiaan. Silti pinnan alla kulkee hienovarainen kitka. Mutta tunnelukot tulevat kuvioon. Ashley: tarve tulla emotionaalisesti kohdatuksi syvemmin. Alex: taipumus pysyä hieman pinnalla tai rationaalisessa tilassa. Tämä ei synnytä suurta draamaa, vaan jotain vaikeammin havaittavaa: toinen kaipaa lisää syvyyttä ja toinen kokee ehkä jo antavansa riittävästi.
Tämä on kohta, jossa rakkaus voisi kehittyä tai jäädä puolitiehen. “Kohtaanko sinut sellaisena kuin olet vai sellaisena kuin toivoisin sinun olevan?” Jos tähän kysymykseen ei vastata rehellisesti, suhde jää hienovaraiseen epätasapainoon.
Kaikki nämä suhteet ovat variaatioita samasta teemasta: ihminen ei kohtaa toista sellaisena kuin tämä on, vaan sellaisena kuin hän tarvitsee tämän olevan. Tunnelukot tekevät tästä ymmärrettävää. Ne ovat menneisyyden ääniä nykyhetkessä.
Miksi suurinosa pareista päätyvät sitten eroon? Ehkä vastaus ei ole yhteensopivuudessa. Ehkä vastaus on rakkauden laadussa.
Suurin osa pareista rakentaa suhteensa ehdollisen rakkauden varaan:
- odotuksia
- vaatimuksia
- pelkoa
Rakkaus muuttuu vaihdoksi: “annan sinulle tämän, jos saan tuon”. Mutta tällainen rakkaus ei kestä.
Ehdoton rakkaus on toisenlaista:
- se ei vaadi
- se ei kontrolloi
- se ei perustu puutteeseen
Se ei tarkoita rajattomuutta, vaan sitä, ettei toinen ole väline oman tyhjyyden täyttämiseen. Ja ehkä juuri tässä on koko sarjan hiljainen opetus: suhde toimii paremmin, kun se ei ole paikka, josta haetaan rakkautta, vaan paikka, jossa rakkautta jaetaan.
Ehkä rakkaus ei ole sokea. Ehkä se on ehdotonta tai ei vielä rakkautta lainkaan.
