Kun lopetin oleskelun Facebookissa, Insgramissa ja Threadsissa, havaitsin kaipaavani selailla ihmisten päivityksiä elämästään syväluotaavammin. Sen vuoksi aloin etsimään blogeja uudelleen ja oli ilahduttavaa huomata, että blogimaailman puolella löytyy ”sinnikkäitä sissejä”, jotka ovat jaksaneet yhä päivittää blogejaan, vaikka muu sosiaalinen media on ottanut ison siivun ihmisten huomiosta.
En ole blogeja seurannut ainakaan kymmeneen vuoteen ja käsityöaiheista blogiani pidin yli kymmenen vuotta sitten. Silloinen blogini oli todella kuvapainoitteinen ja oikeastaan sen takia aika kömpelö. Ihme, että oli niinkin paljon seuraajia tuolloin kuin oli.
Muuttunut toimintani somessa ja uudelleen innostus blogeista synnytti kipinän omasta blogistani, joka tällä kertaa on päiväkirjatyyppinen ja teksti pääosassa. Blogini on some-tyhjiöni täytettä, jossa höpöttelen lapsia-arkea ja teen häröjä analyyseja elokuvista ja kirjoista. Voi olla, että kertoilen myös käsitöistäni. Kuitenkin pääasia on, että kirjoitan blogiani oman mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan ilman suorittamista. Tämä on minun oma maailmani netissä, jota saan yksin hallita. Mukavaa, jos joku löytää tänne ja kiinnostuu, mutta ei sekään haittaa, jos ketään ei kiinnosta.
