Marraskuu oli tänä vuonna melkoinen tunteiden ja tapahtumien vuoristorata. Kuukauden ehdoton ykkösjuttu oli meidän 4-vuotiaan syntymäpäivät, joita juhlittiinkin peräti kolme kertaa. Ensin suuntasi matka Savoa kohti, jossa ensimmäiset kakkukahvit juotiin sukulaisten kanssa. Siihen perään oli vuorossa juhlapäivä päiväkodissa, jossa sankari sai loistaa ystäviensä keskellä. Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä, seurakunta järjesti omat 4-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlansa.
Kaiken ilon keskellä marraskuu muistutti myös arjen haasteista. Sairastelukierre osui meihin oikein kunnolla: kurkkukipuja, kuumetta, valesilmätulehdus, nuhaa ja lopulta myös vatsatauti, joka pyyhkäisi koko perheen läpi. Viikonloput ja liian monet arkipäivät kuluivat viltin alla, teekuppien äärellä ja loputonta pyykkirumbaa pyörittäen. Onneksi kaikesta selvittiin, vaikka välillä olo oli kuin olisimme olleet keskellä omaa pienimuotoista selviytymiskamppailua.
Kuukauden hurmaavimman yllätyksen tarjosivat päiväkodista lainaan tulleet Lumikko-nuket, jotka pääsivät meille viikonloppukylään. Ne inspiroivat Lullaa niin paljon, että hän ilmoitti haluavansa joulukuusen sisälle heti. Ja koska lapsen into on tarttuvaa (ja vetoaminen oli kieltämättä aika vakuuttavaa), kuusi päätettiin lopulta koristella saman tien. Stadin kundi olisi mieluiten pitänyt kiinni marraskuun loppuun asti odottamisesta, mutta tällä kertaa hän sai antaa periksi ja myönnettäköön, että olohuone sai kertaheitolla ripauksen kaivattua valoa ja joulun taikaa.
Kaiken kaikkiaan marraskuu oli sekoitus juhlia, sairastelua ja joulufiiliksen varhaista heräämistä. Raskaita hetkiä ja myös ihania muistoja.
