Terveisiä täältä sairastuvan puolelta. Meillä on taas ollut vauhdikas alku viikolle, kun Ukolle palasi kuume. Kävimme lääkärissä varmuuden vuoksi, ja diagnoosi oli lopulta se tuttu ja turvallinen: viruspohjainen. Nyt odotellaan ja toivotaan, että tauti menisi nopeasti ohi ja jännitän samalla, saako isosisko sen perässä.
Lulla on onneksi jaksanut hyvin ja rakentaa edelleen aivan uskomattomia rakennelmia duploista ja palikoista. En lakkaa ihmettelemästä, mitä kaikkea hänen mielikuvituksestaan syntyy. Tänään syntyi kuulemma ”koti”.
Joulusta puheen ollen… Stadin kundi on tiukasti sitä mieltä, että joulukuusta ei missään nimessä tuoda sisälle vielä. “Aivan liian aikaista”, kuulemma. Ratkaisuna kaivoin esiin jouluaiheiset kuvakirjat ja varasin kirjastosta vielä ison kasan lisää. Saadaan vähän joulumieltä ilman joulukuuseni bling blingiä.
Tässä sivussa olen muuten alkanut seurata Love Is Blindin uusinta kautta, kun huomasin sen ilmestyneen Netflixiin. Täydellistä sairastupaohjelmaa; ei tarvitse liikaa keskittyä, mutta koukkuun jää silti.
Viikonloppuna mummo on tulossa käymään, joten täällä on pikkuhiljaa alettava valmistautua siihen: siivoilua, pientä järjestelyä ja mietintää, mitä hyvää laitettaisiin pöytään. Vaikka sairastupa vähän hidastaa tahtia, onneksi arki rullaa edes jotenkuten eteenpäin.
